Alavireisyys ei hellitä. Mistähän se taas tuli? Nyt tämä on sitä 'oikeaa' masennusta. Sille ei voi kerta kaikkiaan mitään. Kuin odotella. Että jättäisi.
Etsivä löytää. Kuuntelin eilen Emmylou Harrisin vasta ilmestynyttä levyä (All I intended to be). Melkein heti löytyi tummasävyinen kappale, joka sointui täysin mielentilaani ("where were you when the world turned black"). Joskus pitäisi kirjoittaa uuteen levyyn tutustumisesta. Siitä, miten jotkut kappaleet erottuvat ensin, sitten seuraavat ja sitten loput. Ja kuinka kappaleiden tulkinta ja niistä tykkääminen muuttuu kuuntelukertojen myötä. Tai siitä, mitä mielessä viriää, kun palaa pitkän tauon jälkeen joskus itselleen tärkeään levyyn.
One of these days I’m gonna take that ride
Though there may be nothing on the
other side
I’m too old for changing
My true blues have all been tried
One of these days I’m gonna take that ride
Take that ride
Take that ride
Take that ride
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti