lyttyyn lyödyt

sateen jälkeen

Joan Baez laulaa Finlandia-hymnin

This is my song, O God of all the nations,
A song of peace for lands afar and mine.
This is my home, the country where my heart is;
Here are my hopes, my dreams, my holy shrine;
But other hearts in other lands are beating
With hopes and dreams as true and high as mine.

My country's skies are bluer than the ocean,
And sunlight beams on clover-leaf and pine.
But other lands have sunlight too and clover,
And skies are everywhere as blue as mine.
Oh, hear my song, O God of all the nations,
A song of peace for their land and for mine.

http://www.youtube.com/watch?v=5eSZwuttE_g&feature=related


Ps. Sanat eivät ole tuttua Koskenniemeä, vaan sovellutus Floyd Stonen 1930-luvun sanoittamasta "This is my song" -laulusta, joka tunnetaan myös nimellä "A song of peace". Suomen maine rauhantahtoisena maana varmaan perustuu tähän lauluun.

sammal

sinivuokkojen aikaan

http://www.youtube.com/watch?v=5eSZwuttE_g&feature=related

peikkometsän salaisuuksia

Kas jo metsä viheriöi,
Kohisee jo kosket,
Ilmassa ja maassa soi
Kummallinen kuiske.

Puussa lehti värisee
Tuulen suloisuutta,
Joet ja norot lirisee
Eloansa uutta.

Lämmintä ja valoa
Maa poveensa juopi,
Kukkasia kauniita
Meille taas se tuopi.

Yrjö Kilpinen

puolikuuta

kastuva kivi

auringossa

Auringonsäde olla jos voisin,
päiväntähtönen pienoinen,
riemuiten minä karkeloisin
keskellä kummun kukkasien;
suudella kukkasten umppuja sais,
taivaalle taas sitten katsahtais.
Auringonsäde olla jos voisi,
taivaalle taas sitten katsahtais.

Saapuissa vienon, rauhaisen illan,
kukkaset tyynnä kun uinahtaa,
saa yli ilmojen kultaisen sillan
auringon linnaan ratsastaa;
siell' elän loistossa, leikkiä lyön,
sinne ei saavuta varjot yön.
Käyn yli ilmojen kultaisen sillan,
sinne ei saavuta varjot yön.


Yrjö Kilpinen. Alpo Noponen, 1862-1927.

heräävää peikkometsää

vaihtuvat värit

kuvajaisia

Tule rapsuttamaan selkääni

http://www.youtube.com/watch?v=PILGaerSSEk&feature=related

Kaikille koirien ystäville -- jälkimmäinen laulu, joka samalla paljastaa, mihin koirat meitä tarvitsevat ;).

harmaa

oksien kevät

Oi kevät armas poista
nyt mielen murheisuus. –
Sä lämmitä ja loista,
luo mulle mieli uus. –
Luo mieli aurinkoinen,
niin taas ma laulaa voinen:
Oi päivyt armahin –
sua riemuin tervehdin!

Otto Kotilainen

illan raikas

olli orava

liike

Puro vapautuu

rits

veden alla

harsoinen kevät

Ikkunan takana kohisee, kai maailma,
sisällä tuntuu elämä, hengityksen lämmin,
ja uni on kuin pieni kupla,
jonka sisälle mennä saan.

Tuli tuttu

Tuli tuttu, vanha tuttu!

Tuli tuttu kevätkulta,
Lumen alta pistää multa,
Puro pulppuva rinteillä tanssia saa,
Kevät riemua laulavi ilma ja maa,
Jo ääretön taivaskin seestyy
Ja lämpimän aika eestyy
Ja tuulikin tuoksuja tuo.

Taasen soivat vaskikellot,
Lämpöön elpyy oraspellot,
Sirot kukkaset nostavat pienoisen pään,
Sinisirkkuset soittavat niemissään
Ja nurkkihin lehväisen orren
Vie peipponen mättäältä korren
Ja mökkinsä pystyttää.

Nyt on soilla, mailla juhlaa,
Päivä säteitänsä tuhlaa,
Ukko nuortuvi niin kuni harmaja puu,
Poian posket ne kauniiksi ruskettuu,
Soi loilotus, luikku jo raikuu
Ja kunnaat ne kummasta kaikuu,
Kun käkönen kummulla soi.

"Tuli tuttu, vanha tuttu,
Yllä uusi nurmen nuttu!"
Pieni Erkkikin laulavi innoissaan
Talon karjoja aamulla kaitessaan;
Taas leppätorvea koittaa
Ja metsälle mieliksi soittaa,
Kuin talvea ollut ei ois!

Erkki Melartin. Larin Kyösti = Kyösti Larson, 1873-1948.

Iltaan