Wholesome

Vanhempi lapsista, joka on kiinnostunut kielistä, toi isovanhempiensa mökiltä sinne jostain syystä unohdettuja vanhoja koulukirjojani. En kokenut mitään ahaa-elämystä, sillä en yksinkertaisesti muistanut yhtäkään noista kirjoista, vaikka niihin olin omakätisesti kirjoittanut nimeni ja luokkani.

Peräti neljä kirjaa oli ruotsin harjoituskirjoja ja kielioppeja! Kahdeksan vuotta ruotsia oppikoulusssa tankattiin. Se oli aluksi minulle vaikeaa mutta paransin sitkeällä työllä osaamistani ja taisin kirjoittaa jopa magnan. Enpä ole ruotsia paljonkaan tuon koomin tarvinnut. Tosin joskus käy mielessä, että mikäli haluaisi avartaa maailmaansa kielten opiskelun avulla, olisi helpointa palauttaa mieleensä juuri ruotsi. Siihen on pitkäaikaisen viha-rakkausuhteen sävyttämä vankka pers'tuntuma.

Yksi kirjoista oli "Englannin kielen keskeinen sanasto", jossa sanat on järjestetty aiheen mukaan. Katsoin terveys- ja sairausluokkaa. Sieltä löysin itselleni entuudestaan tuntemattoman sanan, "wholesome", jonka sanottiin tarkoittavan "terveellistä", esimerkiksi "w. food".

Jännä yhdistelmä, sillä ensimmäinen osa, "whole", tarkoittaa kokonaista mutta kai myös ehjää, särkymätöntä, vahingoittumatonta.

Masentunutta ihmistä ei voi kuvata tuolla sanalla. Hän on vajaa, mennyt rikki, jotain puuttuu ja sen mukana melkein kaikki, ei synny kokonaisuutta.

On toinen englannin kielen sana, "distress", joka ehkä parhaiten ilmaisee oman masennukseni pahinta mielentilaa. Kääntäisin sen yksinkertaisesti "ahdingoksi", ahdistuksen täyttämäksi epätoivoksi.

Niin sitä vaan katselee asioita masennuksen silmälasien läpi. Ja hassua, että minä olin se pieni poika, joka joskus kauan sitten oli huolissaan ruotsin numerostaan ja tavaili näitä kirjoja ihan muunlaisessa mielentilassa ja kiinnostuksella.