aamusella

San Antone Rose

Jos he soittavat vielä yhden rakkauslaulun
Jos diskovalot pysyvät himmeinä
Jos pidät lasini viskiä täynnä
Voin kuiskata sanoja joita hänelle sanoa haluaisin

Vain pyydä minua tanssimaan kaikki hitaat
Pidä minua liki ja vie minua parketilla
Voin laskea pääni hellästi olkapäätäsi vasten
Ja teeskennellä ettei näin ole koskaan ennen tapahtunut

En halua kuulla nyyhkytarinaa
Josta tiedämme miten kaikki menee
Jos haluat olla tumma pitkä tuntemattomani
Voin olla San Antonen ruususi

Voisinpa sanoa että rakastan sinua
Toivoisinpa ettei hän olisi mielessäin aina
Menisipä pikajunia Texasiin
Oitis lähtisin, heti aivan


Emmylou Harris (1976) – I’ll be your San Antone Rose

http://www.youtube.com/watch?v=evcv7zQUPk4

harmaata

vaaleaa

kaksin, kolmin

Elävää

Elokuu on sadonkorjuun aikaa. Siitä kuukausi on saanut suomenkielisen nimensäkin: elo tarkoittaa niin kasvavaa kuin korjattuakin tai jo puitua viljaa tai itse viljankorjuuta. Elopelto on viljapelto, useimmiten ruispelto, ja elopellon rikkaruohona ennen kasvanut ruiskaunokki on elokukka tai elokaunokki.

Myös muunlaista omaisuutta on voitu sanoa eloksi: ruokaa, tavaroita, kotieläimiä ja pohjoisessa etenkin porokarjaa, poroeloa. Eloporo taas on erotuksessa eloon jätettävä poro.

Elo on johdettu suomen kielen vanhimpaan sanastokerrostumaan kuuluvasta uralilaisesta verbistä elää, joka on ollut lähtökohtana laajalle joukolle sanoja. Osan yhteenkuuluvuuden huomaa edelleen, mutta toiset ovat etääntyneet jo varsin kauas juuriltaan.

Eläin, elämä ja elanto ovat vanhoja tuttuja vuosisatojen takaa. Eläimiä on sanottu myös elikoiksi, elukoiksi, eläviksi ja eläväisiksi. Näin on nimitetty vanhastaan etenkin lehmiä ja hyönteisiä. Osaksi ne lienevät kiertoilmauksia: kun luteista, täistä ja muista loisista ei ole haluttu käyttää niiden varsinaista nimitystä, niistä on puhuttu elävinä.

(...)

Uusia sanoja tuli perheeseen myös 1900-luvulla. Artturi Kannisto ehdotti elokuvia "elävien kuvien" tilalle vuonna 1927. Nykyaikaa lähestyttäessä kieleen on saatu esimerkiksi elatusapu, elintarvikkeet, elintaso ja elämysmatkailu. Ikivanhalta pohjalta versoo siis edelleen elinvoimaisia jälkeläisiä.

Kirsti Aapala/ Kotus

simmosii

timantti

Avaruustutkijoiden haaviin on tarttunut todella erikoinen planeetta. Se vaikuttaisi koostuvan lähes kokonaan timanteista.

- Planeetan kehityshistoria ja tiheys vihjaavat siitä, että se on periaatteessa massiivinen timantti, kertoi tutkija Matthew Bailes Swinburnen teknillisestä korkeakoulusta Melbournesta.

Timanttiteoriaa tukee planeetan suunnaton tiheys. Sen massa on Jupiteria hieman suurempi mutta tiheys peräti 20 kertaa suurempi. Koska planeetta on etupäässä hiiltä, aine on todennäköisesti puristunut timanteiksi.

Planeetta on ilmeisesti jäänne suuresta tähdestä, joka kiertää emotähteään 4 000 valovuoden päässä Maasta.

Myös emotähti on poikkeuksellinen: se on vinhasti pyörivä neutronitähti eli pulsari.

- Miltä planeetta sitten näyttää, en osaa edes arvailla, kommentoi tutkija Ben Stappers Manchesterin yliopistosta.

Löydöstä kertoo Science-lehti (Ilta-Sanomat)

syksymaisemia

kurkien iltalento

vielä vihreää

räts

kesäkeltaista

puhdistus

Sofi Oksasen Puhdistus nyt myös kännykän soittoäänenä.

lehtikuusi

aamusumussa

kuulosana

Pyrähdys on kuulosana.
Siinä se meni,
pikkulintu,
läpi pihan.

puolivalossa

hämärä

tippuu, tippuu,
kohisee, hämärä,
laulu, sana, askel,
loppuun ei
vielä
pistettä

vaihto

Osana lääkityksen vaihtoa on aikaisempi troppi ajettu tyystin alas. Ensimmäiset päivät ilman. Vaikka lääkkeet eivät hävitä "minää" minnekään, on utelias olo: mitähän tulee vastaan. Aikamoinen kimmastus näin alkajaiseksi.

syksyn lehtiä

työmoraali

Tavallinen palkansaaja tekee yleensä työnsä niin hyvin kuin osaa, mutta hoitavatko johtajat hommansa huonosti, jolleivät he saa miljoonakorvauksia? Miksi joku palkkaisi henkilön, jolla on tällainen työmoraali, ylipäänsä mihinkään töihin?

Markku Alanen
HS 17.8.2011

seittejä

Ohje: suurenna.