keskiviikko 16. heinäkuuta 2008

Pelkoja: keskittyminen

Yksi huolenaihe, josta olen jo kirjoittanut, on kysymys henkisen kestävyyden ja keskittymiskyvyn riittävyydestä. Olen nimittäin huomannut, että tarkkaavaisuuteeni helposti häiriintyy ja unohtelen asioita, aivan samalla tavalla kuin töissäkin ennen sairaslomalle jäämistä.

Luin äsken mieltäni kylmäävän jutun miehestä, joka poltti itsensä loppuun liialla työnteolla. Kertomansa mukaan hän menetti tyystin keskittymiskykynsä ja joutui siksi jäämään sairauseläkkeelle.

Blogi-kirjoittamisella olen pyrkinyt harjoittamaan kielellistä ilmaisuani. Pieniä pätkiä pystyn keskittyneesti kirjoittamaan. Mutta riittääkö se, kun vaatimustaso nousee ja sisällön pitäisi olla aivan toisenlaista asiaproosaa kuin omien aivoitusten löysähköä selostamista?

2 kommenttia:

Bit kirjoitti...

Hei,

Olipa kiva löytää joku itseään tuoreempi bloginväsääjä! Törmäsin sinuun, kun olit käynyt kommentoimassa seuraamani bloggaajan tekstiä. (Mistä tuli mieleen, että olenpa lipsunut: Aluksi luin vain sellaisten ihmisten nettijuttuja, jotka edes etäisesti tunnen myös "oikeassa elämässä", enkä nyt puhu vain masisblogeista jollaisiin on linkkejä omastani - mutta mutta! Kiinnostavia tapauksia löytyy koo ajan lisää, ja kun nyt on sitä aikaakin...)

Piti siis sanoa jotain keskittymisen vaikeudesta, mutta ehkäpä edellinen kappalekin jo viittasi siihen, omalla tavallaan:--) On aika hurja huomata, miten tietyt kognitiiviset kyvyt ovat heikentyneet, vaikka tietääkin, ettei muutoksen pitäisi olla pysyvä eikä älykkyyskään oikeasti laske. Lueskelin tässä taannoin omia asiatekstejäni parin vuoden takaa, ja tuntui oudolta tajuta, että tällä hetkellä samanlaisen tason saavuttaminen olisi varsin työlästä. Johtuen osaksi juuri keskittymisen vaikeudesta.

Vaan, kiva että kirjoitat näitä(: Jäänpä seuraamaan, sinuakin.

AAMU kirjoitti...

Kiitos viestistäsi, bit. Olen kirjoittanut blogia nyt puolentoista kuukauden ajan. Aluksi suhtauduin siihen hyvin epäillen mutta sitten lievästi innostuinkin. On saanut kirjoittaa sekaisin sekä vakavista että kevyistä aiheista. Kummasti aiheita on vain löytynyt.

Tuosta keskittymisasiasta. En todella olisi uskonut, että ihminen voi mennä tässä huonoon kuntoon. Mutta oma ja toisten kokemukset tämän valitettavasti näyttävät todistavan. Pitää vielä puhua lääkärin kanssa.

Takanani on kolmen kuukauden sairasloma ja kuukauden kesäloma ja muutaman viikon päästä pitäisi palata työhön ja kokeilla siipiään. Hassuinta jutussa tuntuu olevan se, että ilmeisesti sosiaalisiin suhteisiin liittyvät perusasiat pitää opetella uudelleen! Huh!

Seuraamisiin ja kirjoittamisiin!