Viime yönä näin unta, joka oli elävyydessään ja seikkaperäisyydessään vakuuttava. Olin jo töissä ja kiinni juuri niissä tehtävissä, jotka minut romahduttivat. Tästä olin hyvin ärtynyt. Sitä paitsi kaikki näytti menevän tyystin mönkään ja tuottavan työyhteisölle tuntuvia tappioita. Siis varsinainen painajaisuni.
Jäin hämmästelemään alitajuntani toimintaa. Näköjään meissä tapahtuu uskomattoman paljon ilman, että siitä tiedämme kuin pikkuriikkisen osan. Uneni ilmaisi, että sen kuvaamaa ongelmaa olen koko sairaslomani enemmän tai vähemmän tuskaisesti miettinyt. En ole myöskään onnistunut luomaan selkeää mallia uudeksi myönteiseksi työrooliksi. Ahdistavien vaikutelmien (tunteiden, hahmojen ja repliikkien) todenmukaisuus tyrmäsi ja pelotti.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti