Kun makaa sängyssä viisi päivää sahaavan kuumeen kanssa, tuntee itsensä sairaaksi ja -- ikävystyneeksi. Kun 'terve' ahdistus oli vaimennut, pystyi kirkkaina hetkinään keskittymään ja lukemaan toisen (vaiko jo kolmannen) kesän dekkarin. Se oli Markku Ropposen (2002) muutaman vuoden takainen 'Kuhala ja puhelu kiusaajalta'. Ropponen sijoittaa toiminnan ja yksityisetsivänsä, Kujalan, Jyväskylään, ja kirjoittaa nk. kovaksikeitettyä dialogia suomalais-ugrilaisella sävyllä. Eipä ihme, että kirjassa on kosolti sekä sutkauksia että sarkastisia huomioita ajastamme:
- Älä nyt loukkaannu, mutta ajattelin kerran että viettäisin mieluummin päivän korppikotkien kanssa kuin tapaisin sinut. Mistähän ihmeestä sellainen vertaus putkahti päähäni?
- Mistähän ihmeessä tiesit, että korppikotkat viihtyisivät sinun kanssasi?
- Mutta jos tarvitset joskus yksityisetsivän palveluksia, niin tässä on korttini.
- Kuivamuonakomerosta on kadonnut puolen kilon tölkki sitruunapippuria.
- Kuulostaa pahalta. Valitettavasti olen erikoistunut kadonneiden munakoisojen tapauksiin, Kuhala virkkoi yrittäen pitää äänensä reippaana.
Räntää lensi autojen rengaista, ihmiset lukivat ilmaisjakelulehdestä paikkakunnan miljönäärit ja iso joutsenparvi ylitti muuttomatkallaan läntiset kaupunginosat.
Yksi kolmannes elämästä menee nukkumiseen, yksi kolmannes haaveiluun ja loput sen totuuden peittelemiseen, että persnahkaan kuroutunut tavallisuuden kääpä tekee kipeää.
Tekstit
2 kommenttia:
Kuullostaapa kirjalta jonka haluan lukea :) Itse luen iltaisin dekkareita kun olen saanut pikkumiehen nukkumaan.
Oma hemmotteluhetkeni :)
Tuumasta toimeen: joko kirjastoon tai marketista saa muutamalla eurolla omakseen. Kaikki Ropposen kirjat ovat lukemisen arvoisia (jos unohtaa sen, ettei "tuollaista sentään, voi Suomessa, saati Jyväskylässä, tapahtua".)
Hyvä kirja vie mukaansa.
Lähetä kommentti