Pitkä kesäloma jää taakse. Jäljellä ovat muistot ja tuoreet koivun lehdet näytöllä. Haalistuvatkohan ja muuttuvat keltaisiksi talvea kohti? Niin käy toisinaan muistoille.
Vuosi sitten sairasloman jälkeen aloitin työt pelonsekaisin odotuksin. Mutta siinähän se meni, vaikka välillä takapakkia tulikin. Nyt tuntuu aika vastemieliseltä luopua lomasta, mikä oikeastaan voisi olla onnistuneen loman tunnusmerkki. Mutta jotenkin tuntee itsensä siksi tutkijoiden tarkkailemaksi laakamadoksi, joka ei halua saada osakseen enää yhtään kipua tuottavaa sähköiskua valitessaan väärän tai oikean reitin labyrintissä kulkiessaan.
Tekstit
5 kommenttia:
Laakamatokin voi onnistua! Koivun lehdet pysykööt kirkkaan vihreinä edelleen. Intoa ja iloa työhönpaluuseen.
Kiitos ja mato-moikka! Muistatko sen takavuosien lasten tv:n ohjelmien vetäjän tervehdyksen, jossa sormi koukistettiin matomaisesti.
Kyllä nuo muistot ja koivunlehdet pysyy vihreinä ja tuoreina mielessäsi :)
Mukavaa työhönpaluuta loman jälkeen - hyvin se sujuu kun arjen pienet onnen hetket voimavarakseen muistaa kääntää!
Iloa ja onnen hetkiä päiviisi!
Itsellä kanssa loman jälkeen maanantaina paluu töihin, mutta pitää vain ajatella, että onhan kesää vielä jäljellä, onnenhetkiä auringossa ja sateessa :)
Siitä se lähtee, pikku hiljaa...ja elämähän on jatkuvaa kiertoa, kun kuljemme luonnon ryhmien mukana. Nyt on kesän vuoro saatella meitä syksyä kohden.
Hyvää töiden alkua sinulle, Hanna, viikonlopusta on tulossa kesäinen.
Jaksuja ja voimia siulle. Tiedän tunteen, kuinka on vaikeaa luopua vapaudestaan yhteisen edun hyväksi.
Työpäivät jaksaa, kun muistaa kuinka luonto odottaa sinua töiden jälkeen ja vapailla.
*halitus*
Lähetä kommentti