Kun silmäsin vanhoja vinyylilevyjäni, tapasin vain yhden Emmylou Harrisin LP:n, Cimarron, vuodelta 1981. Sen sijaan löytyi paljon Kate Bushin, Alicen, Sheena Eastonin, Carole Kingin, Billie Holidayn (ihana!), Eva Dahlgrenin, Joni Mitchellin ja Janis Joplinin levyjä. Ja Neil Youngia, Jimi Henrixiä, CCR:ää, Tom Paxtonia, Santanaa, Rory Gallagheria, Kari Peitsamoa, Tuomari Nurmiota, Hectoria, Eppu Normaalia, Gösta Sundqvistia ja Frank Zappaa. Vieläköhän olen sitä mieltä että Zappan Overnite sensation on paras levy ikinä? Ja olihan Anneli Sarilla paras suomalainen naisääni? Blues- ja klassisen musiikin osastot ovat vielä oma tarinansa. Kun tuon kirjoitti, tuli heti tippa silmään –nostalgia. Että siis musiikin kuuntelun aloittamisen niin tärkeässä nuoruuden vaiheessa Harris jäi minulle etäiseksi.
Oli kesä muutama vuosi sitten. Musiikkikaupassa hypähti mieleeni, enkä todella tiedä mistä ja miksi, katsoa Emmylou Harrisin levyjä. Kaksi löytyi: Elite hotel (1975), jossa on perinteistä kantrimusiikkia, ja Stumple into grace (2003), sisältäen kokonaan toisenlaista sävyltään tummaa musiikkia. Varsinkin ensimmäisen kantrilevyn eräillä kappaleilla oli iso lohtuvaikutus. Kuunnellessa niitä uudelleen ja uudelleen oli kuin olisi saanut tarttua auttavaan käteen.
Ehkä on niin, että jäin kiinni Harrisin musiikkiin juuri masennuksen aallonpohjan takia. Se olisi voinut olla yhtä hyvin jokin toinen lauluja. Vanhatestamentillisesti sanottua kaikella on aikansa ja etsiväkin löytää. Mutta sattumanvarainen valintani oli onnenpotku sikäli, että Harris on osoittautunut omintakeiseksi laulajaksi. Hänellä on taito valita kiehtovan monenlaisia lauluja. Sitä paitsi meillä on melkein sama syntymäpäivä. Happy birthday to you, Emmylou.
Oli kesä muutama vuosi sitten. Musiikkikaupassa hypähti mieleeni, enkä todella tiedä mistä ja miksi, katsoa Emmylou Harrisin levyjä. Kaksi löytyi: Elite hotel (1975), jossa on perinteistä kantrimusiikkia, ja Stumple into grace (2003), sisältäen kokonaan toisenlaista sävyltään tummaa musiikkia. Varsinkin ensimmäisen kantrilevyn eräillä kappaleilla oli iso lohtuvaikutus. Kuunnellessa niitä uudelleen ja uudelleen oli kuin olisi saanut tarttua auttavaan käteen.
Ehkä on niin, että jäin kiinni Harrisin musiikkiin juuri masennuksen aallonpohjan takia. Se olisi voinut olla yhtä hyvin jokin toinen lauluja. Vanhatestamentillisesti sanottua kaikella on aikansa ja etsiväkin löytää. Mutta sattumanvarainen valintani oli onnenpotku sikäli, että Harris on osoittautunut omintakeiseksi laulajaksi. Hänellä on taito valita kiehtovan monenlaisia lauluja. Sitä paitsi meillä on melkein sama syntymäpäivä. Happy birthday to you, Emmylou.
Purjehdin ympäri huonetta
Katse aurinkoon viimeinen
Sanon hyvästit kaikille
Potkaisen ulos ovesta ämpärin
En tarvitse sitä siellä minne olen menossa
Jätän taakkani
Otan linnun katseen nähdäkseni
Korkeista männyistä Carolinan
aina saakka muurille Kiinan
Siis ympäri huonetta purjehdin
Läpi ikkunan hopeiseen kuuhun
Ei pidätä minua ruumiini
Lopulta vapautan sieluni
Kun huoneessani purjehdin
Vain unelma voi olla elämä
Ohjaan myötävirtaan venettä
Herätäkseni rannalla toisella
Valmiina johonkin aivan uuteen
Voisin kesäsateen pisaroina
Oklahoman lakeuteen putoilla
En jätä maailmaa taakseni
Löydät minut kun katsot ympärillesi
Siis ympäri huonetta purjehdin
Läpi ikkunan hopeiseen kuuhun
Ei pidätä minua ruumiini
Lopulta vapautan sieluni
Kun huoneessani purjehdin
Olen
Savuna Mauna Loanin
Aamukasteena Shenandoahin
Katse aurinkoon viimeinen
Sanon hyvästit kaikille
Potkaisen ulos ovesta ämpärin
En tarvitse sitä siellä minne olen menossa
Jätän taakkani
Otan linnun katseen nähdäkseni
Korkeista männyistä Carolinan
aina saakka muurille Kiinan
Siis ympäri huonetta purjehdin
Läpi ikkunan hopeiseen kuuhun
Ei pidätä minua ruumiini
Lopulta vapautan sieluni
Kun huoneessani purjehdin
Vain unelma voi olla elämä
Ohjaan myötävirtaan venettä
Herätäkseni rannalla toisella
Valmiina johonkin aivan uuteen
Voisin kesäsateen pisaroina
Oklahoman lakeuteen putoilla
En jätä maailmaa taakseni
Löydät minut kun katsot ympärillesi
Siis ympäri huonetta purjehdin
Läpi ikkunan hopeiseen kuuhun
Ei pidätä minua ruumiini
Lopulta vapautan sieluni
Kun huoneessani purjehdin
Olen
Savuna Mauna Loanin
Aamukasteena Shenandoahin
Olen
Hiekanjyvä Kalakarin
Magnolia Missisipin
Olen linnunlaulu aamun sarastaessa
Rakkauden sanat sydänsurussa
Olen
Koppakuoriainen valtatietiellä
Koppakuoriainen valtatietiellä
Olen aina ja kaikkialla
Siis ympäri huonetta purjehdin
Läpi ikkunan hopeiseen kuuhun
Ei pidätä minua ruumiini
Lopulta vapautan sieluni
Kun huoneessani purjehdin
Emmylou Harris (2008) – Sailing round the room
P.s. Tämä on yksi Harrisin fantasialaulu, joita hän tykkää esittää. Se on hänen itsensä sanoittama, yksi ensimmäisiä. Harris sanoo pohtineensa, mistä siinä on kysymys. Laulu on ylistys kuolemalle ja elämälle ja jatkuvuudelle.
Tuollaisia irtiottoja haluaisi itsekin keksiä, koska ne eroavat niin kaikesta muusta kirjoittamisesta. Saisi siivet, joilla lentää toista reittiä uuteen paikkaan. Ja potkaisisi sen helkkarin ämpärin huitsin nevadaan.
Siis ympäri huonetta purjehdin
Läpi ikkunan hopeiseen kuuhun
Ei pidätä minua ruumiini
Lopulta vapautan sieluni
Kun huoneessani purjehdin
Emmylou Harris (2008) – Sailing round the room
P.s. Tämä on yksi Harrisin fantasialaulu, joita hän tykkää esittää. Se on hänen itsensä sanoittama, yksi ensimmäisiä. Harris sanoo pohtineensa, mistä siinä on kysymys. Laulu on ylistys kuolemalle ja elämälle ja jatkuvuudelle.
Tuollaisia irtiottoja haluaisi itsekin keksiä, koska ne eroavat niin kaikesta muusta kirjoittamisesta. Saisi siivet, joilla lentää toista reittiä uuteen paikkaan. Ja potkaisisi sen helkkarin ämpärin huitsin nevadaan.
Tekstit
2 kommenttia:
Hieno laulu!
Mukavaa päivänjatkoa sinulle :)
Kiitos, käypä kuuntelemassa jossain nettisivulla (en itse osaa viritellä noita musiikkijuttuja kirjoituksiini). Päivä jatkuu siten, että illansuusssa siirryn kohden countrya ja noita heräileviä muurahaispesiä, kuuntelemaan kurkia ja joutseniankin, joista on tehty jo ensihavaintoja. Joten hyvää viikonloppua, varo heikkoja jäitä!
Lähetä kommentti