Olin kerran äidin kulta
ja isin pikku tyttö
arvokkaampi kuin timantti
ja rakastetumpi kuin helmi
sydämeni oli täynnä myötätuntoa
ja otsani täynnä kiharoita
nyt ei ole mitään
ja olen kadoksissa tässä maailmassa
He kohtelivat minua kuin karjaa
leikkasivat minut kuin heinän
veivät lapseni
ennen kuin he syntyivät
voit syytää perhettä
voit syyttää sotaa
voit syyttää saatanaa
se ei minua liikuta enää
Olen kadoksissa tässä maailmassa
Minua kidutettiin erämaassa
minut raiskattiin pellolla
minut murhasi valtatie
ja minun huutoni kaikuivat turhaan
minun vereni on vuorilla
minun vereni on hiekassa
minun vereni virtaa joessa
joka nyt huuhtelee heidän käsiään
Olen kadoksissa tässä maailmassa
Enkö saa ketään todistamaan tätä epäpyhää tarinaa
oliko Jumala ainoana katsomassa ja kuulemassa
itkuni kun kaaduin
Voi, sinä elävien joukossa
voitko muistaa minua lainkaan
voitko kirjoittaa nimeni
yhdellä sormen liikkeellä
rikkonaiseen ikkunaan
tai unohdettuun aitaan
joka ulottuu aina sinne
missä taivaan kyyneleet satavat
Olen kadoksissa tässä maailmassa
Olen kadoksissa tässä maailmassa
Olen kadoksissa tässä maailmassa
Emmylou Harris (2003): Lost unto this world
P.s. Tämä on E. Harrisin toinen masennuslaulu, järkyttävä.
keskiviikko 10. syyskuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti