Älykkyystesteissä keskimääräistä heikommin menestyvät lapset saattavat aikuisena sairastua muita herkemmin masennukseen, skitsofreniaan ja ahdistuneisuushäiriöihin. Lapsuuden älykkyys voi kuvastaa, kuinka hyvin aivot kestävät mielen sairauksia aiheuttavia muutoksia, havainnon tehneet tutkijat kirjoittavat. Tulokset julkaisi American Journal of Psychiatry ja raportoi suomeksi tohtori.fi.
Kun katsoo tarkemmin lyhennelmässä esitettyjä lukuja, huomaa ryhmien eroavan toisistaan vain muutaman prosenttiyksikön verran. Älykkyystestissä keskimääräistä alhaisemman tuloksen saaneista 19% oli sairastanut vakavan masennusjakson 18-32-vuotiaana, kun vastaava osuus keskimääräistä paremman testituloksen saaneista oli 14%. Ahdistuneisuushäiriöön oli sairastunut 26% alhaisen testituloksen saaneista ja 20% paremman tuloksen saaneista. Skitsofreniatyyppinen häiriö oli todettu 5% alhaisemman testituloksen saaneista ja 3% paremmin menestyneistä. Lapsuuden testitulokset eivät liittyneet aikuisiän päihdeongelmiin.
Vaikka erot ovat varmasti tilastollisesti merkitseviä, niiden selitysvoima on käytännössä liki olematon: älytestituloksen perusteella ei voi ennustaa mielenterveyshäiriöiden esiintymistä. Niinpä korkea testiälykkyys ei suojaa masennukselta ja ahdistukselta, eikä toisin päin. Sitä paitsi on kysymys tilastollisesta (siis ryhmätason) riskistä, joka ei lainkaan sovellu kuvaamaan konkreettisen yksilön riskiä. Pelkästään otsikon lukemalla siis päätyy virheelliseen käsitykseen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
2 kommenttia:
Kylläpä taas on typeryys tiivistynyt, älykköjen päässä!
Mitähän merkitystä tällaisellakin tutkimuksella on? Kysyypi ihan tavallinen tallaaja.
Oleellisenpaa olisi ihan arkijärkeä käyttäen ehkäistä noita mielenterveyden häiriöitä ja pureutua niihin todellisiin syihin.
Tämmöistä kai on tutkimuksen maailma...ehkä sirpaletiedosta saadaan joskus koottua selvempiä kuvioita.
Lähetä kommentti