Äänettömät kasvit?

"Kauneinta kasveissa on niiden äänettömyys. Toiseksi kauneinta on niiden liikkumattomuus."

Näin replikoidaan kirjaesittelyn mukaan Kristina Carlsonin tulevassa romaanissa Herra Darwinin puutarhuri.

Totta sikäli, että näistä piirteistä seuraa luonnon rauhallisuus ja rauhoittavuus.

Mutta riittämätöntä sikäli, että vallankin kukat kyllä vastailevat, vaikka hiljaisesti, kun niille kuiskailee. Ja tuuli tuudittaa niitä edes takaisin ja ne kurottuvat varpailleen kohden aurinkoa, ystäväänsä.

Ruraalilegendan mukaan eräs radio Novan musiikkiin lopen kyllästynyt lumpeenkukka nykäisi juurensa irti ja siirtyi rauhallisempaan lahden pohjukkaan.