Rumaa

Uusimman kyselytutkimuksen mukaan suurin osa etenkin alle 45-vuotiaista naisista, mutta yllättävän iso osuus miehistäkin, kokee ongelmia ulkonäössään. Tutkimuksen mukaan nämä ulkonäköpaineet eivät tule ulkoapäin, kuten mediasta, vaan ovat ihmisten itsensä määrittelemiä.

Tuntuu epäuskottavalta, että suurin osa meistä noin vain saisi yksityisesti ja yhtä aikaa päähänsä ajatuksen, että olenpa ruma. On taatusti kysymys sosiaalisesta ilmiöstä. Se on vain mennyt niin pitkälle, että ihmiset jo kokevat olevansa itse syyllisiä tähänkin ‘ongelmaan’. Emmekö pysty näkemään, että nämä paineet ovat meille syötettyjä trendejä. Ne ovat ongelmia, joihin kauppamiehet ja -naiset ovat kerkeästi tarjoamassa omia (kalliita) lääkkeitään: pukeutumista, vitamiineja, muita ryppytroppeja, kauneusleikkauksia ja elämäntapamuutoksia. Mieleen tulee sekin harhaoppinen mahdollisuus, että ensin on keksitty (kaupallinen) pilleri, ja sitten vasta vaiva.

Ruminta tässä asiassa on se, että yhdenmukaisten kauneusihanteiden nousu merkitsee suvaitsemattomuuden lisääntymistä. Tavan tallaajat ja muut punkerot ovat luusereita, joilta puuttuu kyky itsensä hallintaan. Onneksi moni punkero ei asiasta välitä, kun ei ole moisesta trendistä kuullutkaan.