Tuossa on oja, joka jakaa pellon metsästä. Milloin lienee kaivettu, varmaan satoja vuosia sitten. Tulee haikea olo. Pian on tämäkin pelto metsitetty, ja oja kuroutuu umpeen. Pinnistelen kuullakseni, mitä ojan aikoinaan kaivaneet haluavat sanoa. Erotan vain jotain, sillä välimatka on jo pitkä.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti