Veden kuvaamisen ei väsy. Johtuneeko siitä, että muotoudumme alkiona veden pehmentämässä ympäristössä, jonne ulkomaailmaa kantautuu vielä vaimeana. Vai siitä, että joskus aikojen alussa nousimme vedestä. Kuten Hietanen “ihmetellen kahiast” hekotteli Tuntemattomassa: “Mää olen hiilest tehty ahven.”
Tekstit
2 kommenttia:
Vettä on aina mukava kuvata ja samoin katsoa toisten hienoja otoksia vedestä, heijastuksista ja pisaroista!
Alati muuttuva, ei koskaan sama. Mistä muusta voi sanoa samaa.
Lähetä kommentti