Yksi vee

"Ensimmäinen kesäaamu"

"Kun aamulla neljän aikaan kävin hakemassa sanomalehden, huomasin naapurin tuomen täydessä kukassaan. Tyynessä ilmassa hohtavien satojen pikkukukkien tuoksu tuntui salaperäiseltä. Tuomen kukkiminen on ollut minulle merkki kesän alkamisesta. Sanomalehden näki lukea aamun kirkkaassa valossa. Suomen suloinen suvi -- sointuukin."

Tuo oli ensimmäinen blogikirjoitukseni tasan vuosi sitten. Sairasloman kesä vertautuu lapsuuden kesiin, joita ei enää erota toisistaan muuten kuin sarjana huumaavia ja kummallisia ensikokemuksia.

Jo tuossa kirjoituksessa tuli aavistellen näkyviin luonto ja uusi suhtautuminen. Kaiketi se oli unohdetun hakemista. Luonto antaa ilon, ja se turvaa myös katoavaisuuden.

Pellon laidan puut seisovat milloin hiljaisina, ylös kurkottavina, milloin tuulen heijaamassa vaakaliikkeessä. Tuo maisema on aina.