keskiviikko 20. toukokuuta 2009

H2O




Veden kuvaamisen ei väsy. Johtuneeko siitä, että muotoudumme alkiona veden pehmentämässä ympäristössä, jonne ulkomaailmaa kantautuu vielä vaimeana. Vai siitä, että joskus aikojen alussa nousimme vedestä. Kuten Hietanen “ihmetellen kahiast” hekotteli Tuntemattomassa: “Mää olen hiilest tehty ahven.”

2 kommenttia:

Hanna kirjoitti...

Vettä on aina mukava kuvata ja samoin katsoa toisten hienoja otoksia vedestä, heijastuksista ja pisaroista!

AAMU kirjoitti...

Alati muuttuva, ei koskaan sama. Mistä muusta voi sanoa samaa.