Ja niin on lauha ja lämpöinen
Tämä Suomeni talvinen ilta,
Ja niin on hellä ja hiljainen
Tuo tuiskukin taivahilta.
Ne on keijuset keveät, pellavapäät,
Jotka ilmassa ilakoivat,
Ne tanssivat talven riemua näät
Ja sen kauneutta karkeloivat.
Ja tanssiessaan ne laulavat vaan:
Me lapsia olemme Lapinmaan,
Ja meitä on sangen monta!
Nuo tuulettaret ja ilmattaret
Ja satujen suopeat unettaret
Ne meidän on siskojamme.
Jos väsyi ken, me otamme sen
Ja laskemme untuvapatjoillen –
Ja peitämme pehmoisesti!
Niin niin on lauha ja lämpöinen
Tämä Suomeni talvinen ilta,
Niin niin on hellä ja hiljainen
Tuo tuiskukin taivahilta.
Ne on keijuset keveät, pellavapäät,
Jotka ilmassa ailakoivat,
Ne tanssivat talven riemua näät
Ja sen kauneutta karkeloivat.
Ilmari Calamnius. Hiljaisina hetkinä.
Tekstit
7 kommenttia:
Kiitos, tarjosit hyvän runon kauniin kuvan kera ,kuvassa on ihana aavistus valoa ,tai sitä jotain ♥
Kaunista !!
Vanhat suomalasiet laulut ovat viehättäviä. Tämä oli minulle uusi. Sanat sopivat tähän kevättalveen.
Myönteinen runo: satava lumikin saa keijukaisten hahmon. Miksei!
Se oli kaunista, kiitos!
Yllätyin itsekin -- arkistojen aarteita.
Ihani helmiaarteita sanoilla jaoit meille.
Kiitos!
Aurinkoista helmikuuta sinne sinulle!
Lähetä kommentti