keskiviikko 16. helmikuuta 2011
ehtoo
Lumikorpien tyyni ja mahtava yö!
Puut korkeat taivasta halaa.
Yli maisten varjojen palaa
Ikitähtien ääretön loistava vyö.
Ylös kääntyvi hengen etsivän tie.
Väre puhtahin sydämen täyttää.
Maan taistelot pieniltä näyttää.
Yön hartaus haaveet kauvaksi vie.
Lumikorpien tyyni ja mahtava yö!
Koko luonnossa tuntuvi taivas.
Sydän, unhota arkiset vaivas,
Yön suuressa rauhassa tyyntyen lyö!
Lumikorpien yö -- Otto Kotilainen
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Upeat talvimaisemt ,kauniin runon kera :)
Onpa kauniissa paikassa asuinpaikka.
Ihana kuva ja kaunis runo.
heitä arkiset huolel.....
Kauniit sanat. Kuin metsän syleilyssä talosrypäs seisoo.
Lähetä kommentti