perjantai 31. heinäkuuta 2009

Iltarauhaa



Kuvaa ei pitäisi selitellä tai se vaatisi ne ainakin tuhat sanaa. Mutta ilta ja sen rauha voivat kuvautua myös vanhan ladon patinoituneella peltikatolla. Kun laskevan auringon valo lankeaa metsänreunan takaa ja tulee ihan hiljaista.

torstai 30. heinäkuuta 2009

Klapihamsterointia





Tästä alkoi klapien siirtäminen mökillä liiteriin. Kuudesta irtokuutiosta tuli peräti neljä silmän taselle yltävää pitkää ja somaa pinoa. Klapit helähtivät oikeoppisesti, kun niitä löi kevyesti yhteen. Huolellisesti kuivattua puuta hovihankkijalta.

keskiviikko 29. heinäkuuta 2009

Ohi on



Pitkä kesäloma jää taakse. Jäljellä ovat muistot ja tuoreet koivun lehdet näytöllä. Haalistuvatkohan ja muuttuvat keltaisiksi talvea kohti? Niin käy toisinaan muistoille.

Vuosi sitten sairasloman jälkeen aloitin työt pelonsekaisin odotuksin. Mutta siinähän se meni, vaikka välillä takapakkia tulikin. Nyt tuntuu aika vastemieliseltä luopua lomasta, mikä oikeastaan voisi olla onnistuneen loman tunnusmerkki. Mutta jotenkin tuntee itsensä siksi tutkijoiden tarkkailemaksi laakamadoksi, joka ei halua saada osakseen enää yhtään kipua tuottavaa sähköiskua valitessaan väärän tai oikean reitin labyrintissä kulkiessaan.

Opittua


– Minäkin olin ennen tuollainen. Hermostunut.
– No, nykyään olet kyllä rauhallinen. Mikä on salaisuutesi?
– Ei siinä ole oikeastaan mitään salaisuutta. Sitä vain tulee vanhaksi ja oppii, ettei ole niin fiksu kuin kuvittelee olevansa ja ettei ole koskaan ollutkaan.

Thomas Cook (2003) Kuulustelu

tiistai 28. heinäkuuta 2009

Rakastan aina sinua.

Whitney Houston, joka veti korkealta ja kovaa, teki tästä kappaleesta maailmanlaajuisen hitin (1992). Laulu on Dolly Partonin säveltämä ja sanoittama, ja hänen esittämänään se kohosi levynmyyntitilastoissa vuosina 1974 ja 1982. Laulun historia on jännittävä, koska siitä oli tulla melkein Elviksen hitti. Nimittäin Elvis tykästyi siihen ja oli jo tulossa Nashvilleen sitä nauhoittamaan. Ehtona oli, että hän saa 50%:n kiinnityksen laulun tekijänoikeuksiin. Tähän ei Parton muiden yllätykseksi halunnut suostua. Sittemmin Houstonin esittämä versio toi Partonille roppa kaupalla rahaa, että hän olisi voinut halutessaan ostaa koko Gracelandin.

Laulu on jäähyväiset Porter Wagonerille, kantrimusiikin vaikuttajalle, joka osaltaan nosti televisio-ohjelmassaan Partonin pinnalle, mutta jonka ehdottomuudesta Parton halusi irtaantua. Partonin alkuperäinen esitys on eri kuin Houstonin aika mahtipontinen ja paisutteleva versio. Partonin tulkinta on kahdenkeskinen, että ainakin suoraan levyltä kuunneltuna välillä tuntuu, että pitäisi häveliäästi poistua paikalta. Youtuben koserttitaltiointi menettelee vaikka on vähän amerikkalaisen korni.

Jos jäisin,
olisin vain tielläsi.
Joten lähden mutta tiedän,
että muistan sinut matkani joka vaiheessa.

Ja rakastan sinua aina.
Rakastan sinua aina.

Muistot, katkerat ja ihanat,
vain otan mukaani.
Hyvästi, älä itke, pyydän,
sillä tiedämme molemmat, että en ole,
mitä tarvitset.

Rakastan sinua aina.
Rakastan sinua aina.

Toivon, että elämä kohtelee sinua hyvin,
ja toivon, että saat sen
mistä uneksit.
Toivon sinulle iloa
ja onnea,
mutta eniten toivon sinulle rakkautta.

Ja minä rakastan sinua aina.
Rakastan sinua aina.


Dolly Parton (1974) I will always love you

http://www.youtube.com/watch?v=gS-F4rfU4ns

maanantai 27. heinäkuuta 2009

Kuntoile salaa




Kun media lähettää meidät lomalle relaamaan, se palaa aika ajalta muistuttamaan löhöilyn vaaroista. Kuten vaikkapa viikonlopun IltaSanomat, joka häveliäästi neuvoi “kuntoilemaan salaa”, jottei kunto “pääse romahtamaan ja kaljamaha kasvamaan".

Esimerkiksi haravointi kuluttaa 300kcal tunnissa. Ja “muista vaihtaa välillä puolta, jotta lihakset rasittuvat tasapuolisesti".

Oletkos muistanut tehdä sitä salaa?

sunnuntai 26. heinäkuuta 2009

Että


Että kostea lämpö ympäröi, eikä jätä
Että alla tuntuu vastaleikattu nurmi, tuoksuva
Että tuuli sipaisee poskea, suhisee ja kohisee kaikkialla
Että taivas on suomen sininen, kumpuilevia pilviä täynnä
Että mieleen palautuu heinänkorjuu ja varjopaikat seipäiden katveessa
Että vuodet ovat kuin unta, nuo taaksejääneet
Että viimeinenkin sävel sammuu, ja juhla päättyy
On kesän viimeinen ilta
Seuraavana päivänä, niin lämmin kuin olikin, ennätti sade.