Vuoden 1705 almanakka

Kotimaisten kielten keskus, Kotus, on julkaissut suomen kielisen almanakan, joka painettiin yli 300 vuotta sitten.

"1700-luku oli valistuksen aikaa. Erityisesti luonnontieteet kukoistivat, ja niiden antamaa tietoa haluttiin jakaa myös kansalle. Vuosisadan alussa Turun akatemian matematiikan professori Laurentius Tammelin päätti alkaa kirjoittaa almanakkoja suomen kielellä."

"Vaikka Tammelin liitekirjoituksessaan moittii almanakantekijöitä sääennustusten liittämisestä almanakkoihin, hänenkin almanakassaan ennustuksia kuitenkin on. Säiden ennustaminen ei ole kuitenkaan hänelle taikuutta, sillä hän toteaa:

Jumala yxinäns ilman wallitze, ja hänen woimasans on anda sateen ja poudan cosca hän tahto. Ihmisen on mahdotoin tutkia sencaldaista Jumalan salaisutta, ja pidäis Almnacan kirjoittaiain oikeutta myöden sijtä lackaman sillä että he sijnä pettäwät sekä itzens että muut."

"Kalenteriosan ja liitekirjoituksen jälkeen Tammelin käy vuoden läpi kuukausi kuukaudelta. Hän selittää, miten kunkin ajankohdan taivaannäkymät vaikuttavat säihin ja ihmisen terveyteen."

"Tammelin ilmaisee asian siten, että jokin taivaankappale tai sen liikkeen vaihe tuo tai pitää jonkin määräilman tai tulee jonkin määräilman kanssa, esimerkiksi:

Uusi Cuu ja [– –] tuowat poudan myötäns:

Usi Cuu pitä packaisen, ensimäinen neljännes pysywäisen Talwen, Täysi Cuu Suoja ilman, mutta lopulla cowan packaisen;

uusi Cuu cosca Auringo sisällekäy Crapuun merckijn tule heldeen cansa;

Täysi Cuu tule tuulella ja wihmasatella."

http://scripta.kotus.fi/www/artikkelit/almanakka_1705/

kirjeen aloitus

Henkilökohtainen kirje, niin perinteinen kirje kuin sähköpostiviestikin, aloitetaan yleensä puhuttelulla, jonka perässä voi käyttää huutomerkkiä tai olla käyttämättä.

Hei Mikko ~ Hei, Mikko ~ Hei Mikko!
Hei!
Terve!
Hyvä N.N.
Arvoisa N.N.

Virallisessa kirjeessä erillinen puhuttelu ei ole välttämätön.

Jos puhuttelussa käytetään huutomerkkiä tai jos siinä ei ole lainkaan välimerkkiä, aloitetaan itse teksti isolla kirjaimella:

Hei Mikko!
Sopiiko, että siirrämme palaverin maanantaihin?

Hyvä N.N.
Keskustelimme puhelimessa aiemmin päivällä ja ––.

Jos puhuttelun jälkeen merkitään pilkku, alkaa varsinainen teksti pienellä kirjaimella:

Hei,
lähtisitkö kanssani lounaalle huomenna klo 11.30?


Lähde: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus

alkaa tehdä

Vanhan ja yhä voimassa olevan suosituksen mukaan huolitellussa kirjoitetussa kielessä käytetään rakennetta alkaa tehdä. Vaikka rakenne "alkaa tekemään" on yleinen arkisemmissa tyylilajeissa ja varsinkin puhutussa kielessä, se ei ole huoliteltuun kirjoitettuun kieleen suositeltava muoto. – Suomen kielen lautakunta on viimeksi käsitellyt alkaa tehdä -rakennetta vuonna 2004 eikä antanut tuolloin uutta suositusta.

Päivitetty 16.3.2010

Kotus (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus)

Elävää

Elokuu on sadonkorjuun aikaa. Siitä kuukausi on saanut suomenkielisen nimensäkin: elo tarkoittaa niin kasvavaa kuin korjattuakin tai jo puitua viljaa tai itse viljankorjuuta. Elopelto on viljapelto, useimmiten ruispelto, ja elopellon rikkaruohona ennen kasvanut ruiskaunokki on elokukka tai elokaunokki.

Myös muunlaista omaisuutta on voitu sanoa eloksi: ruokaa, tavaroita, kotieläimiä ja pohjoisessa etenkin porokarjaa, poroeloa. Eloporo taas on erotuksessa eloon jätettävä poro.

Elo on johdettu suomen kielen vanhimpaan sanastokerrostumaan kuuluvasta uralilaisesta verbistä elää, joka on ollut lähtökohtana laajalle joukolle sanoja. Osan yhteenkuuluvuuden huomaa edelleen, mutta toiset ovat etääntyneet jo varsin kauas juuriltaan.

Eläin, elämä ja elanto ovat vanhoja tuttuja vuosisatojen takaa. Eläimiä on sanottu myös elikoiksi, elukoiksi, eläviksi ja eläväisiksi. Näin on nimitetty vanhastaan etenkin lehmiä ja hyönteisiä. Osaksi ne lienevät kiertoilmauksia: kun luteista, täistä ja muista loisista ei ole haluttu käyttää niiden varsinaista nimitystä, niistä on puhuttu elävinä.

(...)

Uusia sanoja tuli perheeseen myös 1900-luvulla. Artturi Kannisto ehdotti elokuvia "elävien kuvien" tilalle vuonna 1927. Nykyaikaa lähestyttäessä kieleen on saatu esimerkiksi elatusapu, elintarvikkeet, elintaso ja elämysmatkailu. Ikivanhalta pohjalta versoo siis edelleen elinvoimaisia jälkeläisiä.

Kirsti Aapala/ Kotus

kesäteloilla

hämyinen (rinnakkaismuoto hämyisä) (tunnelmallisen) hämärä. Hämyinen nurkkaus. Keskikesän hämyiset yöt.

kesäteloilla (myös paikallissijamuodot kesäteloillaan, kesäteloilta, kesäteloiltaan, kesäteloille, kesäteloilleen) (valinnainen omistusliite persoonittain vaihteleva) Sukset on jo pantu kesäteloille, kesäteloilleen varastoitu kesän ajaksi.

kuutamo kuun valo; aika jolloin kuu paistaa. Hanki hohtaa kuutamossa. Soudella kuutamolla. Elokuun kuutamot.

Ark. Oli ihan kuutamolla ei ymmärtänyt mitään asiasta, oli pihalla, ulalla.

kuutamoinen kuun valaisema. Kuutamoinen maisema, yö.

kuutamourakointi ark. pientalojen tms. urakointi ”pimeästi”, verotusta kiertäen.


Lähde: Kotus

-- ajatusviiva

Ajatusviiva virkkeen välimerkkinä

• Ajatusviivalla osoitetaan esimerkiksi päätelmä, asian toinen puoli, täsmennys tai kommentti muusta virkkeestä irralliseksi lisäykseksi. Ajatusviivalla erotettava jakso voi olla yksi tai useampi sana tai kokonainen lausekin, ja se voi sijaita virkkeen lopussa tai keskellä:

Tutkijoista monet myös palkittiin – ja varsin vakuuttavin perustein. Kirjoituksessa pohditaan monipuolisesti lintuinfluenssan torjunnan keinoja – muitakin kuin rokotuksia. Mistä voimme tietää, että meille valehdellaan – olipa kyseessä sitten viaton valkoinen valhe tai turmiollinen emävalhe? Esteettömässä ympäristössä kaikki ihmiset – niin vammaiset kuin vammattomatkin – pystyvät toimimaan yhdenvertaisesti riippumatta ominaisuuksistaan tai elämäntilanteistaan.

Lähde: Kotus

mimmottena suvi alkaa

* Kyllä kesä kastelemansa kuivaa. (Oulainen)

* Joka kesän kuokkii, sitä Jumala talven ruokkii. (Ilmajoki)

* Kuka ei suvella häärää, ei se talvellaka syä. (Huittinen)

* Kesällä köyhäe kengässä, talavella tallukassa. (Vehmersalmi)

* Mimmottena suvi alkaa, semmottena se si loppuu. (Vampula)


Lähde: Kotus

Aimara

Suomessa on Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2009 lopussa 3 henkilöä, joiden äidinkieleksi on rekisteröity aimara. Aimara on Boliviassa ja Perussa puhuttava jaqilaisiin kieliin kuuluva kieli. Aimarat eli aymarat on Andeilla elävä kansa. Heitä on noin 2,3 miljoonaa Boliviassa, Perussa, Pohjois-Chilessä ja Pohjois-Argentiinassa. He ovat asuneet alueella jo vuosisatoja ennen kuin inkat ja espanjalaiset tulivat hallitsemaan seutuja. Useimmat aimarat asuvat Titicaca-järven lähistöllä, varsinkin sen eteläpuolella. Aimara-alueen suurin väestökeskus on El Alto, jossa on 750 000 asukasta.

sointilatvus

nolari, nollakymmen, nolkytluku (ark.) 2000-luvun ensikymmen

parhaus, parhautta (ark.) paras mahdollinen, parasta mahdollista, esim. myönteinen arviointi: esitys oli silkkaa parhautta

piilovesi tuotteen valmistukseen käytetty luonnonvaroja kuluttava vesimäärä, joka ei näy lopputuotteessa

sointilatvus ääntä hajottava ja akustiikkaa parantava laite, jollainen on mm. Helsingin uuden Musiikkitalon konserttisalin katossa. Sana sointilatvus voitti Helsingin Sanomien järjestämän kilpailun, jossa etsittiin sanalle kanooppi suomenkielistä vastinetta.

verkkonäkyvyys (esim. yrityksen tai poliitikon) näkyminen verkossa ja sen sosiaalisessa eli yhteisöllisessä mediassa; käytössä myös samaa tarkoittava kuvailmaus digitaalinen jalanjälki

vihapuhe varsinkin vähemmistöihin tai julkisuuden henkilöihin kohdistuva uhkailu ja mustamaalaus erityisesti verkossa, jossa on myös mm. maahanmuuttovastaisuutta lietsovia vihasivustoja

Lähde: Kotus

jepa

AVI, avi (lyh.) = aluehallintovirasto

ELY = elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus valtionhallinnon alueellisia kehittämis- ja palvelukeskuksia, joille vuoden 2010 alussa siirtyivät mm. entisten työ- ja elinkeinokeskusten tehtävät

digitaalinen jalanjälki (engl. digital footprint) = verkkonäkyvyys

ilmastodieetti (kuv.) hiili- eli ilmastopainoa keventävä, entistä vähemmän luonnonvaroja kuluttava elämäntapa

ilmastopaino = hiilijalanjälki, hiilipaino

jepa (slangia) kiva, hyvä

Mitä tarkoittaa "jytky"

Karjalan kielen verkkosanakirjan mukaan jytky on ’jysäys, pamaus, isku, kolaus’.

Suomen murteiden sanakirjan mukaan se on

* ’suuri, vankka, jykevä, mahtava’
* ’jysäys, kolahdus, pamaus’.

Lähde: Kotus

häirikkölumi, troublemaker snow

haktivismi (sanoista hakkeri ja aktivismi) laiton aktivismi verkossa

häirikkölumi runsas, mm. rautatieliikennettä haittaava lumi

kukkahattutäti, kukkis (ark.) sana, jolla viitataan mm. vähemmistöjä puolustaviin idealisteihin ja toisten asioihin ja mielipiteisiin puuttuviin ja neuvojaan auliisti jakeleviin (nais)henkilöihin

snow-how (engl.) = lumiosaaminen

Kotus Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on valtakunnallinen kielen asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Kotus tutkii suomea, ruotsia, saamelaiskieliä, romanikieltä sekä viittomakieltä (mm. pitää yllä uusien sanojen rekisteriä, josta tässä esitetyt sanat on poimittu).