perjantai 17. kesäkuuta 2011

Road




Saatan vielä muistaa
jokaisen soittamasi laulun.
Kauan sitten kun olimme nuorempia
ja rokkasimme läpi yön.

Miten olisin voinut aavistaa,
ettet sinä vanhenisi,
kun tuli roihusi niin sisällämme
ja nälkä kaiversi niin sieluamme.

Taisin rakastaa silloin sinua,
kun kuulin sanasi.
Tuntui kuin olisimme matkalla
vanhan onnen tähden alla.

Tiesin, etten voisi pelastaa sinua
eikä ketään voisi tuomita.
Mutta yhteinen tiemme silloin
ei ole koskaan sama.

Hei, kauas kuljin,
enkä tule enää takaisin.
Hei, laululla rukoilen
ja siivin laulun pois lennän.

Vaelsin hetken erämaassa,
hetken niin eksyneenä.
Jokaisella on hetkensä,
ja jokaiselle siunauksella on hintansa.

Niin otin, minkä minulle jätit,
ja otin siitä oppia.
Kun etsin vastausta
kolmisoinnun ja totuuden väliltä.

Tulin alas vuorelta.
Tulin sinun kengissäsi.
Minua pidettiin pelurina,
eihän minulla ei ollut menetettävää.

Sillä sinä laitoit minut tälle polulle.
Miten olisin voinut vastustaa.
Ja sitä olen kävellyt koko elämäni
ja tehnyt musikkkia.

Heii, heii.
Heii, heii.

Niinpä olen jatkanut,
enkä menneisyyden kummitella antanut.
Ihmisiä tulee ja menee
Eikä mikään pysy.

Ja silti ajattelen sinua,
mietin missä olet.
Voitkos minut jostain nähdä
ylhäältä tähtien keskeltä.

Mutta täällä taivaan alla
ei ollut karttaa,
joka opastaa
sydämen mutkaisella valtatiellä.

Ja jos kaikki
on lopulta matkaa,
olen iloinen,
että matkalla sinut tapasin.

Hei, kauas pääsin,
enkä tule enää takaisin.
Hei, laululla rukoilen
ja laulun siivin pois lennän.

Lennän pois.
Lennän pois.


Emmylou Harris (2011). Road


http://www.youtube.com/watch?v=IyUGPzBFzAM&feature=related

4 kommenttia:

sylvi kirjoitti...

Täyttä elämää!

AAMU kirjoitti...

Tämä laulu onkin hyvin omaelämäkerrallinen, nuoruudesta tähän päivään.

Huopalintu kirjoitti...

Onpa monta säkeistöä tässä laulussa.

Tämä pätkä on kauniin runollinen ajatus:

"Mutta täällä taivaan alla
ei ollut karttaa,
joka opastaa
sydämen mutkaisella valtatiellä".

AAMU kirjoitti...

Kun laulaja on yli 6-kymppinen, on elettyä elämää takana kerrottavaksi. Laulu kertoo suhteesta Gram Parsonsiin, lahjakkaaseen muusikkoon, joka kuoli varhain huumeiden yliannostukseen.