Lonskuuko, vähän?
Kipuilee kuin syttymätön sähköisku,
joka tempaa ylös.
Vaan kenkä vetää maahan viirun.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
skip to main |
skip to sidebar
Tietoja minusta
- AAMU
- Kuvia ja ajatuksia elämästä, luonnosta ja sattumuksista ja musiikista -- 'Vaikka jätin entisen taakseni, koskaan en muuta mieltäni.'
Blogiarkisto
-
►
2012
(371)
- ► joulukuuta (1)
- ► marraskuuta (25)
- ► heinäkuuta (34)
- ► toukokuuta (37)
- ► huhtikuuta (36)
- ► maaliskuuta (40)
- ► helmikuuta (34)
- ► tammikuuta (36)
-
▼
2011
(485)
- ► joulukuuta (37)
- ► marraskuuta (32)
- ► heinäkuuta (50)
- ► toukokuuta (46)
- ► huhtikuuta (44)
-
▼
maaliskuuta
(45)
- sanottua
- varjoja paratiisissa
- tien olomuotoja
- tässä kuvassa on kettu
- Kuin taivas ja hanki Suomen ovat värisi puhtahat
- vaurio
- rutkasti rakkautta
- pohjolan pankkikuningas
- aamuinen valo
- polvi
- ristiin rastiin
- ikkunasta
- matkan varrella
- Nuku
- hankimuotoja, vielä
- Kuka, mitä, missä
- jääaihe
- kielikukkasia
- vasten valoa
- valokukkia
- pointed scenes
- kevään päivä
- sileää ja rupeloa
- jääilmiöitä
- kohtia
- maalismetsää
- uraani halkeaa
- .. ja valkoista
- tauon paikka
- maalari maalasi sinistä
- lumi pölyää
- Koiran muisto
- auringon noustessa
- päivän kämmenellä
- kultapölyä
- aamun hankia kuvaamassa
- kevättä kuvaamassa
- kiireestä kantapäähän
- harmahtavia
- kutsun lapset kotiin
- jäljet jää
- varjoissa
- aika
- ikkunan takaa
- sinivalkoista
- ► helmikuuta (32)
- ► tammikuuta (33)
-
►
2010
(401)
- ► joulukuuta (35)
- ► marraskuuta (31)
- ► heinäkuuta (24)
- ► toukokuuta (36)
- ► huhtikuuta (33)
- ► maaliskuuta (36)
- ► helmikuuta (34)
- ► tammikuuta (39)
-
►
2009
(416)
- ► joulukuuta (32)
- ► marraskuuta (39)
- ► heinäkuuta (52)
- ► toukokuuta (30)
- ► huhtikuuta (34)
- ► maaliskuuta (13)
- ► helmikuuta (31)
- ► tammikuuta (24)
-
►
2008
(239)
- ► joulukuuta (29)
- ► marraskuuta (23)
- ► heinäkuuta (52)
- ► toukokuuta (1)
Tekstit
5 kommenttia:
Voih!särkyä, kipua, omitusta jäykkyyttä. Ideaalisidepaketissa...kuka sellaista pakettia haluaisi...;-)
Olisikohan tuo minun polvi liukkaalla metsätiellä kävelun jälkeen ja lumihangessa lumpsutuksen jäkeen.
hih hii
polvien toivoisi kantavan meitä kitisemättä. joskus sitten eivät.
Kuluvia ovat ihmisen osat, varaosatkin vähissä ja nekin vähät usein epäsopivia. Liikutaan silti.
hitaasti mutta kumminkin, vaikka lonksuu ja kivistää
Lähetä kommentti