muistan

"Ensimmäinen kesäaamu

Kun aamulla neljän aikaan kävin hakemassa sanomalehden, huomasin naapurin tuomen täydessä kukassaan. Tyynessä ilmassa hohtavien satojen pikkukukkien tuoksu tuntui salaperäiseltä. Tuomen kukkiminen on ollut minulle merkki kesän alkamisesta. Sanomalehden näki lukea aamun kirkkaassa valossa. Suomen suloinen suvi -- sointuukin."

Näin kirjoitin kolme vuotta sitten. Muistan Depressiivin, joka ystävällisesti johdatteli minut blogimaailmaan (terveisiä sinulle, Laura). Muistan Lyytin, jonka kanssa kävin monta keskustelua. Muistan Ipin pohdintoineen ja muistan räväkän Jamidon. Muistan Leen@n, jonka loi lämpöä kirjoituksillaan. Hän,kuten Marja, menehtyi syöpään vuosi sitten. Jos tiirailette tähtien takaa, terveisiä. Ja muistan Hannan, reippaan olemuksensa ja luontotunteensa. Muistan kesän 2008. Muistan.

tunnustusta

Trina (Huopalintu) lähetti minulle oheisen tunnustuksen "mahtavasta blogin kirjoittajasta". Kiitos. Siihen kuuluu vastata kysymyksiin:

1.Milloin aloitit blogisi?
Toukokuun ihan lopussa 2008.

2. Mitä käsittelet blogissasi?
Monenlaisia asioita. Mutta sellaisia, joita ei tavallisesti tule ajateltua tai nähtyä (eli kuvattua). Blogi pitää liikkeessä.

3. Mikä tekee blogistasi erityisen verrattuina muihin?
En tiedä. Kuvaan jo kolmatta vuotta puolen hehtaarin metsää (oikeasti se on kolme ja puoli). Huomaan, että vuoden kiertoon yhdistyvät aiheet toistuvat, ja joskus onnistuu nappaamaan ihan uutta. Viime syksynä löysin naapurin puolelta oikean peikkometsän mönninkäisineen ja keijuineen, ja nyt kannan huolta sen säilymisen puolesta.

4. Mikä sai sinut aloittamaan blogin pitämisen?
Vuodatuksen tarve. Pikkuhiljaa blogi on muuttunut kirjallisesta kuvalliseksi. Sentään vanha intoni emmylou harrisin lauluihin on säilynyt ja laajentunutkin muihin suosikkilaulajiini. Musiikki on polkupyörän ohella ihmisen paras keksintö.

5. Mitä haluasit muuttaa blogissasi?
Tykkäisin lisätä kirjallista puolta. Se taas vaatii kuvaamisen verrattuna enemmän keskittymistä, jossa ei ole parhaimmillani.

Minä olen onneton laittamaan tunnustusta eteenpäin. Kaikki ne ihanat blogit, joita seuraan, ovat sen ansainneet.

Miete blogi-kirjoittamisesta

Jokunen viikko sitten en millään olisi uskonut, että aloittaisin blogi-kirjoittamisen. Kuka nyt blogeja jaksaa lukea? Olin väärässä. Nyt olen kirjoittanut kuukauden. Miksi? Luulen, että kirjoitamme aina myös toisille, vaikka sulkisimme tekstimme lukolliseen päiväkirjaan. Huomaan, että on blogeja, joilla on satoja lukijoita ja tilaajia, kun muut, suurin osa, saa tyytyä pieniin lukuihin. Kirjoitamme myös saadaksemme aikaan vaikutuksen, palautetta. Silti tapana näyttää olevan, ettei blogeja suosiostaan riippumatta juuri kommentoida.

Miksi kuitenkin kirjoitetaan? Varmaankin halutaan jakaa ajatuksia ja kokemuksia. Ja kirjoittamisesta tulee merkityksellistä, isompaa, kun sillä on lukijansa, vaikka heitä olisi satunnainen kourallinen ... jossain siellä bittiavaruuden takia.