Näytetään tekstit, joissa on tunniste Serrano. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Serrano. Näytä kaikki tekstit

tiistai 15. heinäkuuta 2008

Aamuista pienhuumoria


Aamulla sain katsottua pitkästä aikaa Serranot. Tällä kertaa jakso eteni paikoin hykerryttävän hauskasti. Ihailla täytyy käsikirjoittajia, joiden pitää osata kuljettaa samanaikaisesti monia osatarinoita, joilla kullakin on oma aiheensa ja siihen perustuvat vitsinsä.

Yksi hauska kohta jäi mieleen. Pyrkiessään noudattamaan psykologin ammattieettistä sääntöä toisten ihmisten auttamisesta (jota oppimaton veljensä Fifi kutsui "Hypokondrian valaksi") Diego sotkee itsensä melkoiseen väärinkäsitysten vyyhteen. Kesken hääseremoniaa hän keskeyttää papin puheen ja tiedustelee, eikö tämä aio kysyä juhlaväeltä, onko kenelläkään jotain avioliittoa vastaan (tai vaietkoon ikuisesti). Pappi vastaa kuivasti, että tämä on kysymys, joka tehdään ainoastaan elokuvissa. Niinpä. Miten paljon meillä onkaan elokuvien ja kirjojen luomia käsityksiä? Esimerkiksi, että rikosetsivät ovat -- tai olivat aikaisemmin -- keski-ikäisiä eronneita miehiä, jotka kärsivät verenpaineesta, syövät epäsäännöllisesti ja johdonmukaisesti rasvaista pikaruokaa sekä pitävät liiaksi jostain viskimerkistä.

Häistä tuli mieleeni vuosien takaa Alivaltiosihteerin virallisesta ohjelmasta kuulemani lohkaisu: Mitä yhteistä on Tapparan kannattajalla ja pohjalaisella häävieraalla? Kummallakin on kirves rinnassa.

Tämän enempää ei irtoa huonolta vitsinkertojalta.



tiistai 24. kesäkuuta 2008

Serranon perhe elää duurissa

Säännöllisen epäsäännöllisesti olen televisiosta jaksanut katsoa aamuisin Serranon perhettä. Se on raikkaasti tehty. Johtuu varmaan espanjalaisen kulttuurin erilaisuudesta ja siitä, että vallankin sukupuoliasioita, ehkä osin epäespanjalaisesti, käsitellään kursailematta ja ymmärtävän humoristisesti. Serranon perhe on tehty duurissa, ei siinä esiinny masentuneita ihmisiä. Sarja tarjoaa mutkattoman kokemuksen, josta jää puhdas jälkimaku.

Yksi asia kuitenkin hieman vaivaa. Ihmettelin, mistä johtuu tietty huimauksen tunne jokaisen katsomani jakson jälkeen. Sitten hoksasin, että Serranon miesten tapa puhua heilutellen päätään ja väännellen taidokkaasti käsillään vaikuttaa haitallisesti tasapainoaistiini – kaiketi mentaalisesti eläydyn niin Diegoksi, mikä elekieleen tottumattomalta suomalaiselta ei suju ilman ongelmia
.