Silti uskon pimeyden jalostavaan vaikutukseen. Kesän kirkkaudessa ihminen tempautuu valon hysteriaan ja päästää ajatukset suurisuuntaisiksi ja vastuuttomiksi. En itse enää usko yhteenkään kesäaikaan tekemääni suunnitelmaan.
Syksyn pimetessä sydän tyyntyy. Se vetää ylleen varpusenväriset villahousut ja tahtoo sanoa lähimmille toiveikkaita, kannustavia asioita. On aika sytyttää kynttilät, pukea valkoinen paita ja leiriytyä pimeään lempeiden puheiden äärelle.
Riku Korhonen: Varpusia pimeässä HS 12.10.2011
http://www.hs.fi/kulttuuri/Varpusia+pime%C3%A4ss%C3%A4/a1305547040184
torstai 13. lokakuuta 2011
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Viehättäviä ajatuksia. Sydän vetää yleen varpusen väriset villahousut...
Väri jo lämmittää.
Aika samoilla linjoilla olen Rikun kanssa.
Kynttilänvalossa ajatukset lempeytyvät luonnostaan.
Pois turha valo! ;)
Lähetä kommentti