”Syksyneh hyvä koakku [= kaakku, kakku] se kevvääks keijahtaa (= kaatuu; hupenee, loppuu).” Kun syksyllä on hyvät ilmat, on keväällä huonot tai kun syksyllä syödään hyvin, ei ruokaa riitä kevääksi. (Vieremä) -- Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
sunnuntai 26. syyskuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
2 kommenttia:
Mitenkähän se sitten mennee. Sinne tänne viskoo hyvvää ja huonoo, vuoronperrään.
Ja saattaa käydä kuin sille entiselle varikselle, että milloin pyrstö, milloin nokka jää kiinni.
Lähetä kommentti