sunnuntai 26. syyskuuta 2010

”Syksyneh hyvä koakku se kevvääks keijahtaa”






”Syksyneh hyvä koakku [= kaakku, kakku] se kevvääks keijahtaa (= kaatuu; hupenee, loppuu).” Kun syksyllä on hyvät ilmat, on keväällä huonot tai kun syksyllä syödään hyvin, ei ruokaa riitä kevääksi. (Vieremä) -- Kotimaisten kielten tutkimuskeskus

2 kommenttia:

kesän taikaa kirjoitti...

Mitenkähän se sitten mennee. Sinne tänne viskoo hyvvää ja huonoo, vuoronperrään.

AAMU kirjoitti...

Ja saattaa käydä kuin sille entiselle varikselle, että milloin pyrstö, milloin nokka jää kiinni.