maanantai 27. syyskuuta 2010

hallan kalventamaa heinää






Syys synkeät toi päivät
ja myrskyt pauhuisat,
Ne linnunlaulun veivät
Ja kukat armahat.
Nyt kynnettihin maita
Ja viljaa puitihin,
Me söimme puolukoita,
Kyll' lysti olikin.


W.A. Mozart. Z. Topelius

6 kommenttia:

Pehmyt piirto kirjoitti...

Halla ja kaverinsa kuura vievät värit ja pudottavat lehdet puista.

AAMU kirjoitti...

Ja saavat kaiken eläväisen värisemään vilusta.

seijastiina kirjoitti...

Mutta heinät on aina kauniita, kerään paljon, paljon maljakkooni ♥

Elisa kirjoitti...

Pikkuhiljaa häviää värit, ensin niitä tulee ruskan myötä roppakaupalla, sitten ollaan kuukausitolkulla ilman..

AAMU kirjoitti...

Heinä on aina erikoinen. Kaikki häviää lopulta pimeään, kunnes lumi alkaa hohtamaan valoa.

Una kirjoitti...

Tuhma Halla... =)