lauantai 25. huhtikuuta 2009

Takin monet värit

Palaan vuosiin menneisiin ja ihmettelen taas kerran
Palaan nuoruuteeni aikaan
Muistan räsylaatikon, jonka joku meille antoi
Ja kuinka äitini keksi räsyille käyttöä

Räsyt olivat eri värisiä, ja jokainen pala oli pieni
Ja minulla ei ollut takkia vaikka syksy oli pitkällä
Äiti ompeli räsyt yhteen, ompeli jokaisen
palan rakkaudella
Hän teki minulle takin monivärisen josta olin niin ylpeä

Ommellessaan hän kertoi tarinan Raamatusta, josta
hän oli lukenut
Monivärisestä takista jota Joseph piti ja
sitten hän sanoi
Kenties tämä takki tuo sinulle paljon rakkautta
ja onnea
Ja tuskin maltoin odottaa takkia, kun äiti
siunasi sen suudelmalla

Takkini monivärinen jonka äitini teki minulle
Teki räsyistä mutta jota pidin niin ylpeänä
Vaikka meillä ei ollut juuri rahaa, olin rikas
kuin ikinä
Monivärisessä takissani jonka äitini teki minulle

Niin paikat housuissani on ja reiät
molemmissa hengissäni
Takissani monivärisessä aloitin koulun
Huomatakseni toisten lasten nauravan ja pilkkaavan minua
Takistani monivärisestä jonka äitini teki minulle

En tajunnut sitä, sillä tunsin itseni rikkaaksi
Ja kerroin heille rakkaudesta jolla äitini
neuloi jokaisen ompeleen
Kaiken siitä tarinasta jonka äitini kertoi minulle ommellessaan
Ja kuinka takkini monivärinen oli arvokkaampi
kuin kaikki heidän kultansa
He eivät ymmärtäneet tätä ja yritin saada heidät näkemään
Että on köyhä vain jos niin tahtoo
Vaikka meillä ei ollut juuri rahaa, olin rikkaampi
kuin ikinä
Takissani monivärisessä jonka äitini teki minulle
Takissani monivärisessä jonka äitini teki
vain minulle

Emmylou Harris (1975) – Coat of many colors

P.s. Tämä alunperin Dolly Partonin laulu tuo äidin leipoman pullan tuoksun kaukaa lapsuuden keittiöstä. Siksi se on kaunis kuin haikeakin. Se on yksi suosikkini. Olisiko viisi tähteä.

Ei kommentteja: