myöhäiset värit

värejä

colours

Kesätuuli

Illalla puhalsi lämmin tuuli,
ja tuli vielä uneenkin,
jossa sen kaiun yhä kuuli.

Kesä tuli takaisin hetkeksi,
eikä muuta tarvinnut
kuin saada aikaiseksi
kuva pakevien värien puraisusta.

Värien lämpöarvot

Takkakuvat on otettu loputtomiin veenyyväällä digitaalisella zoomilla. Niistä tulee olo, kuin olisi lämpimässä saunassa, vieläpä kiukaan sisällä...

Mistä tulevat värien kokemukselliset lämpöarvot? Siitäkö ikiaikaisesta havainnosta, että olemme yhdistäneet värit eri lämpöisiin kohteisiin? Vaikkapa keltaisen aurinkoon, ruskean maahan, vihreän kasveihin, punaisen tuleen, vereen ja lihaan, sinisen veteen ja taivaaseen ja valkoisen täällä pohjoisessa lumeen ja siellä etelässä pilviin – ja kaikkialla kuolemaan.

Värilliset hetket

Tammikuun päivään kuuluu tuon tunnetun sinisen hetken lisäksi valkoinen hetki aamun väistyessä ja punertava hetki illansuussa.

Närhen munat -- ja värit

Muistaakseni Pekka Kejonen kirjoitti runokirjassaan riemastuttavan lauseen, joka kuului "olen nähnyt närhen munat". Mitä siihen lisäämään, kun on kerran nähnyt.

Mökillä tutuiksi tulleista linnuista on närhi ollut kenties hauskin tapaus. Se on jotenkin liikuttavan epämääräinen, kuin sekarotuinen koira tai kissa, jossa on vaikka mitä. Nyt panin merkille, että närhen ruskea-sinertävä-musta-valkoinen väritys sointuu tarkasti syksyn väreihin, kuten sointuu talven ja kesän maisemaankin. Saman ihmeellisyyden olen huomannut koirista, joiden turkissa on vaalean keltainen tai kuivan kaislan rusehtava väri. Se sopii kaikkiin vuodenaikoihin.

Mutta ne närhen munat ovat vielä näkemättä. Lintuoppaan mukaan ne ovat harmaanvihreitä ja ruskeatäpläisiä. Niitä naaras hautoo koiraan ruokkimana 16-18 vuorokautta.

Se, mitä Kejonen tarkoitti närhen munilla, on oma kysymyksensä.

Sininen Mercedes

Maalarimestari Järvinen on sitä mieltä, että puutalon väri saa olla mikä tahansa kunhan se ei ole sininen. Se kun ei soinnu suomalaiseen maalaismaisemaan eikä varsinkaan metsän keskelle. Voisin olla samaa mieltä pois lukien muumitalot, joiden torneihin sininen on ainoa oikea valinta. Tämä toimikoon aasinsiltana havaintoon, jonka tein äsken, kun huomasin taivaan sinisen Mercedeksen lähitalon pihamaalla. Vaikka oli hämärää, erottui väri selvästi. Yhdellä sanalla: täydellinen!

Miettiikö sinisellä mersulla ajaja sinisiä ajatuksia? Karkaako hänen mielensä lämpimiin vesiin, tropiikkiin, kuuleeko hän flamingojen siiveniskut ja haikaroiden sulkien suhinan. Polttaako hänen mieltään salainen romanttinen haave? Vai ajatteleeko hän vaihtavansa kännykkänsä uuteen malliin?

Nykyiseen ammattikonservatiiviseen mielenlaatuuni osuu hyvin, että ajan punaisella autolla (joka ei ole Mercedes). Ainakin joskus punainen oli tavallisin autojen väri. Se saattoi piristääkin.