Kas jo metsä viheriöi,
Kohisee jo kosket,
Ilmassa ja maassa soi
Kummallinen kuiske.
Puussa lehti värisee
Tuulen suloisuutta,
Joet ja norot lirisee
Eloansa uutta.
Lämmintä ja valoa
Maa poveensa juopi,
Kukkasia kauniita
Meille taas se tuopi.
Yrjö Kilpinen. P.J. Hannikainen = Pekka Juhani Hannikainen, 1854-1924.
Tekstit
8 kommenttia:
Upea sininen tuossa yläkuvassa. Niin se vaan kevät nopeasti etenee siellä pohjoisempanakin. Viehättävä kevätruno.
Perässä tullaan ja pian ajetaan rinnalle.
Tuomi on kukassa ja minäkin siitä nappasin bannerikuvan itselleni. Pihapiirissämme yksi sellainen seisoo autokatoksen vieressä ja on tosi kaunis sinistä taivasta vasten.
Kevään kaunein hetki on siis käsillä!
Taitaa olla.
Kauniit tuomet tuoksuvat.
Kaunis runo.
Upeat tuomikuvat!
Runo on kaunis!
Kevätrunot ovat usein reimukkaita.
Lähetä kommentti