sunnuntai 22. helmikuuta 2009

Vaihtelua







päivään harmaaseen toi keijukainen päättäväisellä taipaleellaan kotiinsa, keijujen maahan, joka oli varmaan lähellä, kohta seuraavan mutkan ja mäen takana. Veikkasin keijukaisen pian lentävän lopun matkan, sillä hanki alkoi olla jo aika syvää. – Ja niinhän siinä kävikin; vain palmikot heilahtivat vauhdissa keijukaisen kadotessa metsän ensimmäisten puiden katveeseen.

Ei kommentteja: