Tää on viimeinen laulu,
jonka esitän,
Pistän skitan koteloon,
sulkeudun sun suosioon,
ja lopetan.
Korkealta ja kovaa,
kuin viimeistä keikkaa.
En tahdo lopettaa,
tänä iltana.
Mut tää on viimeinen laulu,
jonka esitän.
Pistän skitan koteloon,
sulkeudun sun suosioon.
Ja lopetan.
2 kommenttia:
Kesä tule mieleen päivänkakkarasta.
Tuleehan se kesä taas ja pääsee kävelemään paljain varpain aamukasteisella ruoholla. Mutta sitä ennen tässä vielä paljon kevään kauneutta siemailtavaksi...=)
Päivänkakkarat, lapsuuden kukat, odottavat katsojaansa.
Lähetä kommentti