lauantai 12. kesäkuuta 2010

kesä emmyloun kanssa: vihreinä aaltoilevat kukkulat


Länsi-Virginian vihreinä aaltoilevat kukkulat
Ovat minulle kuin palanen taivasta
Vaikka ajat ovat surulliset ja ikävät
Enkä voi jäädä tänne
Ne seuraavat minua eivätkä koskaan irrota otetaan

Isäni neuvoi etten koskaan ryhtyisi mainariksi
Sillä mainarin hauta on ainoa jonka hän omistaa
Koska ajat ovat kovat kaikkialla
Enkä pysty säästämään senttiäkään
Ja en voi jäädä tänne
Nämä ajat ovat pahimmat mitä tiedän

Länsi-Virginian vihreinä aaltoilevat kukkulat
Ovat minulle kuin palanen taivasta
Vaikka ajat ovat surulliset ja ikävät
Enkä voi jäädä tänne
Ne seuraavat minua eivätkä koskaan irrota otetaan

Joten muutin täyteen ahdettuun paikkaan
Jostain pohjoisen tehdaskaupungista
löydät minut
Vaikka jätin taakseni entisen
En koskaan muuta mieltäni
En jaksa näitä vaikeita aikoja

Länsi-Virginian vihreinä aaltoilevat kukkulat
Ovat minulle kuin palanen taivasta
Vaikka ajat ovat surulliset ja ikävät
Enkä voi jäädä tänne
Ne seuraavat minua eivätkä koskaan irrota otetaan

Mutta joskus palaan Länsi-Virginiaan
Kumpuileville vihreille kukkuloille joita rakastan niin
Joku päivä tulen kotiin
Ja tiedän korjaavani vääryydet
Eivätkä vaikeat ajat seuraa minua enää

Joku päivä tulen kotiin
Ja tiedän korjaavani vääryydet
Eivätkä vaikeat ajat seuraa minua enää.



Emmylou Harris (1978) – Green rolling hills



http://www.youtube.com/watch?v=2Wp2cmL-gEM&feature=related


2 kommenttia:

sylvi kirjoitti...

Surullinen laulu, mutta onnellinen tulevaisuuden toivo lopussa.

AAMU kirjoitti...

Minä olen tästä tykännyt. Noin se voi elämässä mennä.