lauantai 29. toukokuuta 2010

kesä emmyloun kanssa: hikkorituuli


Etelä Carolinassa
kasvaa paljon korkeita mäntyjä.
Muistan tammen,
jossa meillä oli tapana kiipeillä.
Mutta tunnen oloni paremmaksi,
joka kerran kun se alkaa,
kutsuen minua kotiin,
Hikkorituuli.

Aloin jo nuorena kokeilla
kaikkia niitä
anteja ja iloja,
mitä elämä vain suo.
Mutta nyt kun olen yksinäinen,
kuvittelen aina,
että voisin tuntea
Hikkorituulen.

Otti koville huomata,
että murhe on tosi,
kaukaisessa kaupungissa,
etäisesti aavistellen.
Mutta tunnen oloni paremmaksi,
joka kerran kun se alkaa,
kutsuen minua kotiin,
Hikkorituuli.
Kutsuen yhä minua kotiin,
Hikkorituuli.

Emmylou Harris (1979) – Hickory wind

P.s. Hikkori on amerikan pähkinäpuu, josta saa mm. sitkeän kestäviä jousipyssyn kaaria.


http://www.youtube.com/watch?v=WCCAZgI_hrE

2 kommenttia:

sylvi kirjoitti...

Kaunis haikailevat sanat.
Joskus vaan sitä tuntee muistoissa vetovoimaa.

AAMU kirjoitti...

Niin, kotiin, lapsuuteen, takaisin,